Mad about jackets - second hand edition

January 10, 2018

Jos löytää kirppikseltä kolme hengästyttävän upeaa rotsia reippaasti alle kahdenkymmenen euron, mutta saa huolimattomuuttaan saakelin parkkisakot (á 60 euroa, prkl!) samalla reissulla, niin onko tilanne silloin win-win vai pikemminkin win-lose? Sen verran kerron, että sakon saaminen kyllä sapetti sen verran, että ilo takkilöydöistä sameni hetkeksi. Hetken kärvisteltyäni päätin unohtaa asian mahdollisimman pian, koska turha murehtiminen ei ikävä kyllä johda yhtään mihinkään.




Nyt sakon maksettuani voin taas keskittyä näihin upeisiin takkeihin, joista jokainen on omalla tavallaan supermakea. Oranssi on hankala väri mun kasvoja vasten, mutta nyt nappasi ihan prikulleen oikea sävy, eli in your face -räikeä ja kylmä. Olen täysin myyty ja suunnittelen yhdistäväni rotsin etenkin harmaan, mustan ja valkoisen kanssa. Valkoisen jeti-takin tieltä lähtee vanha, hieman vastaava karvakaveri nyt myyntiin; vanhan rotsin käytännöllisyys lähentelee nollaa, sillä se ei mene kiinni rintamuksen kohdalta. Hennon roosalle, pitkälle biker-unelmalle en vain voinut sanoa ei, miettikää miten ihanalta se näyttää keväällä rikottujen farkkujen kanssa, kun piikkikorot kopisevat paljaalla asvaltilla. Roosa biker tuplaa myös kätsästi bleiskana, kuinka hienoa!

Vietyäni marraskuussa lähikirppikselle noin kuusi Ikea-kassillista ylimääräistä tavaraa, olen mielestäni "ansainnut" uudet takit, vaikka let's face it, ei kukaan oikeasti tarvitse kolmea uutta takkia, etenkään yhtä kirkuvan oranssia ja toista, joka saa kantajansa näyttämään lumimieheltä. Viime kirppisreissua varten en jaksanut käydä ihan kaikkia omia sekä lasten kaappeja läpi, joten uusi pöytä on varattu ensi viikonlopusta lähtien ja myyntiin on lähdössä taas suuri määrä lasten pieneksi jäänyttä ja omaa muuten vaan kiertoon tuomittua vaatetta sekä asustetta. Tässä valossa tarkasteltuna kolme uutta takkia ei tunnu niin pahalta, etenkin kun tiedostan, etten ole koskaan ollut varsinaisesti minimalisti-tyyppiä mitä vaatekaappiini tulee. Pukeutuminen on mulle leikkiä ja tahdon vaatekaapistani löytyvän muutakin kuin minimalistien suosimia neutraaleja perusvärejä ja luonnonkuituja, sillä ikinä ei voi tietää kuinka kreisin asun sitä tahtoo vetäistä päälleen seuraavana päivänä, hah. Olen siis mitä ilmeisimmin jämähtänyt teinin tasolle mitä tyyliin tulee, ja nykypäivän teinien tyylitietoisuuden tietäen lienen jäänyt jo heistäkin reippaasti jälkeen... Mutta mitäpä tuosta. 

Mielipiteitä takeista, anyone?

ENG | Last Sunday was both good and bad: I found these gorgeous jackets from the flea market for a very reasonable price, but as I walked back to the car afterward I noticed a parking ticket on the front window - damn it. I had to have all three of them and justified the purchase by reminding myself how much old stuff I sold at the flea market recently. This is not a joke, six large blue Ikea bags full of clothes disappeared from my closet just last November and I've got a new table booked at the nearest flea market next week. So more stuff flying out, but it's good some keeps flowing my way too so I won't have to go around naked... Krhm. Which one of the jackets is your fave?

2 comments:

  1. Diggaan kahdesta ekasta ihan valtavasti, ne on jotenkin tosi sun tyyliset molemmat. Koitin kovasti myös digata kolmannesta, mutta mun viha oranssia kohtaan on edelleen niin syvää, että ei siitä mitään tullut :D Mutta mahti löytöjä!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Jep, niin onkin! :D Ja ymmärrän kyllä oranssinkin asian, onhan tuo aikamoisen ärtsy väri. Itse tykkään siitä simona, ja ihana että löytyi just oikea sävykin. :) Ihanaa viikonloppua sinne!

      Delete