Treenirutiineista ja kehonkuvasta

February 15, 2018

Heippa, kamut! Ajattelin kirjoitella teille hieman siitä, miksi ja miten treenaan tällä hetkellä. Treenitottumukseni ovat nimittäin tämän vuoden puolella muuttuneet karvan verran strukturoidummiksi, eli mulla on selkeät sävelet sen suhteen mitä treenaan kulloinkin, kuinka paljon annan kehon levätä ja miten suhteutan treenit keskenään (lihaskunto versus cardio).

Viime vuosi meni kepeästi lähestulkoon ainoastaan salilla puntteja nostellen ja urkasta tuli ihana tapa sekä addiktio, ja muutenkin homma tuntui naksuvan kohdilleen vuosien ruoan kanssa pelleilyn ja sekä ennen että jälkeen vatsaleikkauksen olleen treenikiellon jäljiltä. Annoin mennä aika rennoin rantein ruoan kanssa viime vuoden lopun ja tämä pienimuotoinen ja rento "bulkkaus" näkyi mukavana lisämassana salilla käynnin vuoksi, eli suomeksi sanottuna varteen tarttui ihan kivasti lisää tiukkaa lihaa, kotoisammin sanottuna lihasta.



Samalla pääsin myös eroon monista vuosia mielessäni pyörineistä ajatuksista, jotka eivät varsinaisesti edistäneet mun matkaa terveeseen ja pirun vahvaan kehoon, päinvastoin. Muutin myös koko lailla tämän prosessin aikana mielikuvaani siitä, millainen naiskeho on musta kaunis - ja tavoittelemisen arvoinen itselleni. Oma mielikuvani on aina oikeastaan perustunut faktoille siitä, mitä mun kropasta on mahdollista muokata perusrakenteeni huomioiden, mutta viime aikoina ihannekroppa on selkeästi muuttunut entistä suurempaan suuntaan. Vielä pari vuotta sitten ihannoin selvästi "kireämpää" ja pienempää kroppaa, ja kituutin itsekin suht pienillä ruokamäärillä jossain vaiheessa, jotta pystyin pitämään itseni tuolloin tietyn kokoisena.

Nyt avainsanaksi on muodostunut vahvuus, on saakelin kivaa pystyä nostelemaan salilla suuria määriä rautaa ja parantamaan jatkuvasti tuloksiaan. Ja se saakin näkyä kropassa, mun ei enää tarvitse mahtua tiettyyn vaatekokoon tai painaa tietyn verran. Painolla ei oikeastaan ole mulle enää hetkeen ollut mitään merkitystä, koska se ei kerro kehon koostumuksesta juuri mitään. Lihas on kevyempää kuin läski ja yhdellä on painavammat luut kuin toisella. Mä olen muuten BMI-taulukoiden mukaan rapiat kuusi kiloa ylipainoinen pituuteeni nähden, mutta se ei kyllä mun mielestä välity näistä kuvista, enkä mä tunne itseäni millään muotoa fläsäksi, haha! Ja koska numerot silti aina kiinnostelevat, niin kertauksen vuoksi paljastettakoon että pituuteni on 172 senttiä ja painoni tällä hetkellä noin kahdeksankympin paikkeilla.




Treeniin palatakseni; vuoden alusta, taltutettuani karmivan lähes neljän viikon flunssan olen pyrkinyt urkkaamaan kolmesta neljään kertaan viikossa ja lisäämään tähän päälle vielä yhden tai kaksi pitkää kävelylenkkiä, jotka pitävät peruskuntoa kivasti yllä. Treenikertojen määrä kuulostaa monen korvaan suurelta, tai näin olen ainakin tutuilta ja kavereilta kuullut, itse en pidä sitä mitenkään suurena määränä, vaan sopivana just mulle. Mä en siis liiku siksi, että "PITÄISI", vaan siksi etten voisi olla ilman. Sali on mulle sellaista huumetta, että ihan tosissani mietin siellä käymistä välipäivinä, katson treenivideoita netistä ja pyörin Instassa muiden samanmielisten tilejä tiiraillen. Skippaan mieluummin melkein minkä tahansa muun menon kuin urkan, niin pyhä asia se mulle nykyään on. Se fiilis, minkä urkasta saa on van maailman paras, ja toivon vipittömästi että jokainen löytäisi itselleen sen oikean lajin, mitä harrastamalla tämä euforia on mahdollista saavuttaa.

Salin ohelle olen läntännyt viime viikosta alkaen pari erilaista tuntia, eli yhden kickboxingin ja yhden crosstraining -tunnin, joista KB menee rankan cardion puolelle ja crossi sinne puntin ja cardion välimaastoon, vähän tunnin rungosta riippuen. Nyrkkeily on aivan mahtava lisä mun treenilukkariin ja en edes muistanut kuinka kivaa se olikaan, treenasin nimittäin aika pitkään potkunyrkkeilyä ennen lapsia. Näin ollen mun viikkoon mahtuu siis kaksi punttia sekä nuo edellä mainitut tunnit, ja ne yksi tai kaksi kävelylenkkiä. Tärkeintä lienee löytää itselleen sopiva treenitahti ja sen lisäksi kuunnella kroppaa, eli kipeänä tai puolikuntoisena ei tehdä tiukkaa jumppaa ja jos kalenterissa lukee tiukka jumppa, voi sen hyvällä omalla tunnolla vaihtaa kevyempään settiin, jos kroppa niin toivoo. Kaikki kehitys tapahtuu nimittäin levossa. 

Yhteensä siis liikun viikottain noin viidestä kuuteen kertaan, joka tuntuu tällä hetkellä tosi hyvältä määrältä. Olen tarkka palautumisen kanssa, eli viikkoon tulee vain kaksi perättäisille päiville menevää treenikertaa, ja toistaiseksi kroppa on jaksanut palautua näistä tuplistakin ihan kivasti. Palautumisen lisäksi pyrin syömään hyvin, jotta keholla on polttoainetta, millä paahtaa. En siis enää kituuttele menemään reippailla miinuskaloreilla ja odota samaan aikaan hurjia tuloksia puntilla. Tammikuussa pidin itsekseni pienen "kiristelyn" pyhien jäljiltä, koska olo oli tukkoinen ja kaikki vaatteet kiristivät ikävästi. Sopivalla kalorivajeella treenikin luisti vielä näppärästi ja sain toivomani tuloksen aikaan. Koska en ole "fitness-urheilija", en koe tarpeelliseksi kiristellä kroppaa sen ihmeemmillä dieeteillä, mutta tarvittaessa ja halutessani voin vastaisuudessakin keskittyä tarkemmin ja suunnitellummin rasvanpolttoon sekä siihen, että lihasmassa pysyisi rungossa kiinni myös näiden keventelykausien ajan.



Aiheesta on kirjoitettu enemmän ja vähemmän järkevää tekstiä maailman sivu, joten jos teitä kiinnostaa lueskella aiheesta lisää, vinkkaan teidät esimerkiksi Piia Pajusen äärimmäisen fiksuun ja kivasti kirjoitettuun blogiin. Siellä ruoka ei ole peikko ja asioista puhutaan järkevästi sekä niiden oikeilla nimillä.

Tässäpä siis "pieni" briiffi vallitsevaan urkkatilanteeseeni, tulipa tekstistä ihan huomaamatta aikamoinen raamattu, mutta minkäs teet kun aihe on niin kovin lähellä sydäntä, haha...

Miten te pidätte huolta kunnostanne?

P.S. Kuvissa eräs arkipäivän asu, josta pidin kovin. Pussimaiset housut korostavat kivasti vyötäröä ja raidallinen paita on poolokauluksineen ihanan rento, mutta silti tarpeeksi skarppi.


*KAPPAHL LIMITED EDITION SHIRT
*VERO MODA PANTS
MANGO ANKLE BOOTS
KENZO BACKPACK
HM BEANIE
CHANEL BROOCH






ENG | I've written so, so much about my battle with kg's on my old blog, but since those posts are in Finnish and quite old, I'll try to sum it up here. Last year was special for me in a sense that I finally got properly addicted to fitness, after having a large operation on my stomach in August 2016 and not being able to do much before and after that. 

The operation fixed some pregnancy and workout -related issues such as a hernia and a 5 cm gap between my stomach muscles and required a six month recovery period. After that I slowly begun to work out again about a year ago and slowly got addicted to lifting. 

I also found it increasingly easier to eat better once I was doing sports several times a week and loving it, so the end of last year was an accidental bulking season for me and I managed to gain a lot of wanted muscle. In January I wanted to do a little cut, mainly because I was kinda fed up with how I felt in my body after the holidays and besides a lot of my clothes felt super tight on me, ha... 

The mini cut went super well and I'm seeing a lot more muscle definition now and apparently did not even loose that much muscle while cutting. I think it's mainly because I kept it smart - I'm not a fitness athlete or anything, so no strict diets here - and just cut a little. 

Now I'm planning to continue into spring with a slightly altered routine that consist of two lifting sessions, one kickboxing lesson and one crosstraining session per week. In addition to that I'll take one to two long walks, so the total is around 5-6 excercises per week - which feels really good at the moment. And above all it's about listening to your body and not going crazy, because the gains and progress come from a place of proper rest!

All in all I think I've never felt this good in my own skin before and really, this is just the beginning! 

Kuorintavoiteet joka iholle

February 8, 2018

Mä olen suuri kuorintojen sekä naamioiden ystävä, ja pyrinkin kuorimaan vartaloni vähintään muutamasti viikossa. Kasvojen ihoa en etenkään näin talvella kuori kuin ehkä kerran viikkoon, ettei nahka menisi aivan kuivakan rapeaksi. Kuten kaikessa muussakin ihonhoidossa, kuorintavoidekin kannattaa valita omalle iholle sopivaksi; kuivalle iholle kosteuttavaa ja niin eespäin.



Mä olen viime aikoina ihastunut erityisesti öljypohjaisiin kuorintoihin, siitä syystä etten yksinkertaisesti jaksa rasvailla ihoani joka suihkun jälkeen. Paljon treenaavat varmasti tietävät tämän pulman, suihkuun on mentävä hikisenä, mutta talvi-iho kaipaa jatkuvaa kosteutusta, jota vesi iholta vie. Öljypohjainen kuorinta on siis ratkaisuni, koska käsittelyn jälkeen iho on suloisista suloisin, pehmoinen ja kosteutettu, eikä erillistä rasvaamista enää tarvita. Toki jos ihosi sattuu olemaan sitä ihan rutikuivinta sorttia, voit toki vielä pyöräyttää iholle kevyen kosteusvoiteen suihkun ja öljykuorinnan päälle.

Testaamistani neljästä kuorinnasta jokainen on omalla tavallaan ihana, mutta näin talvella testin kaksi öljypohjaista kuorintaa ovat ylitse muiden.




1 | Kotimaisen Flow Kosmetiikan Himalajansuolakuorinnat ovat jo tietyn piirin legenda: puhtaat raaka-aineet, kotimainen  sekä eettinen brändi sulattavat kriittisenkin testaajan sydämen, ja viimeistään tuotteen unelmainen tuoksu tekee sen! Vinkki: älä käytä öljypohjaista kuorintaa ennen itseruskettavan voiteen levitystä, sillä se ei tartu niin tehokkaasti liian kosteutetulle iholle.

2 | Niin ikään samaan eettiseen kategoriaan sujahtaa tanskalaisen Urtekramin Brown Sugar -öljykuorinta. Tämäkin jättää ihon pehmoiseksi eikä vaadi ainakaan omalle iholleni enää erillistä rasvausta. Pikku miinuksen tuote saa aika ärtsäkästä tuoksusta, joka ei ole ehkä se ihan omin juttuni.

3 | Islannin ihme, MJÚK, ihastuttaa suloisen raikkaalla tuoksullaan ja on ihana levittää iholle. Yrteistä, mineraaleista ja tarkoin valikoiduista eteerisistä öljyistä voimansa saava kuorinta jättää ihon raikkaan pehmoiseksi, mutta kuivaihoisimmat tarvinnevat vielä kosteusvoiteen iholleen tämän käytön jälkeen.

4 | The Body Shopin kuorinnat ovat varmasti monelle tuttuja, ja tämäkään kausiherkku ei petä; herkullisen klassikkodrinkin tuoksu on huumaavan kesäinen ja kuorintatulos priimaa.

Löytyikö joukosta tuttuja tuotteita? Kuoritteko te ihoanne?

Tuotteet saatu testiin blogin kautta. 

ENG | I've been exfoliating my skin more than once a week as long as I can remember and have been testing a few lovely exfoliating creams lately. My absolute favorite from this group was the local one by Flow kosmetiikka, as it's both very effective and as an oil-based product leaves your skin super soft. So no need to apply a moisturiser arterwards!